Perorsaaneq
Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmi imminut pigisumi perorsaanermi periutsit
Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmi imminut pigisumi Amarumi perorsaariaatsit marluk pingaartitarivavut, taakkulu najugaqartutsinnik sullissinitsinnut tunngaviliipput. Periaatsit taakku sullitatsinnut isumaqarluartumik tulluarnersut paasiniarlugu ingerlaavartumik nalilersuisarpugut. Allannguisoqartariaqarpat perorsaanermi sammivitta allanngortinnissaa pillugu sulisut, aqutsisut siulersuisullu ataatsimut aalajangissapput.
1. Akuersaartumik perorsaariaaseqarneq
Taamaallaat oqaatsitsigut akuersaarneq ajorpugut, aammali oqaatsinik atuinani attaveqatigiinnerput pineqarpoq – tassa qungujunneq, qallut qummoortinneri assigisaalu. Sunniivigeqatigiinnitsinni tamani akuersaartoqartarpoq, sulisullu meeqqamut akuersaaraangata sivikitsuinnarmilluunniit malugineqalaarneq, soorlu meeqqamut ilassilaarneq qungujunnerluunniit taassuma takuneqartutut misiginissaanut iluaqutaasinnaavoq.
Inuusugut attaveqaannaavittarpugut attaveqarnitsigullu immitsinnut sunnertarlutalu ataqatigiilertarpugut. Akuersaartumik perorsaariaaseqarnermi inuit ataasiakkaat naapinnissaat pineqartarpoq, aamma inuup iliuusii taamaallaat pinnagit qanorli ittuuneranik takunninnissaq pineqartarpoq.
Qanoq ittuunerput aallaavigalugu takuneqarlutalu tusaaneqaraangatta imminut naleqartinnerulerlutalu kinaassusininnissatsinnut iluaqutaasarpoq.
Inuusuttuaqqat Amarumut inissinneqartartut misigisanik nuanniitsunik nalaassimasamilu kingunerluutaannik ”nammataqakkajuttarput” siusinnerusukkullu avatangiiserisimasaminnit akuersaarnermik amigaateqarsimasinnaasarput. Imminnut naleqartinnerulernissaat inuunermilu nuannersorpassuarnik misigisaqalernissaannut ikiuinissarput suliassaraarput. Tamannali pissappat inuusuttuaqqat iliuutsit suut kissaataanerannik suullu kissaataannginnerannik paasinninnissaat pingaaruteqarpoq.
Pikkorissunik ilinniarsimasunillu perorsaasoqarnissarput piginnaasalinnillu sulisoqarnissarput kiisalu sulisut ilinniarsimanngitsut ilinniartinneqarluarsimanissaat aamma sulisut tamarmik paaqqinnittarfiup perorsaanera aallaavigalugu sulisinnaanissaat Amarumiit assut pingaartipparput.
2. Meeqqat inersimasullu peqatigiinnerat / ataatsimoorussaqarneq
Attaveqatigiinnermik ineriartortitsiniarnermut atatillugu perorsaanermut tunngatillugu ukiorpassuarni ”Meeqqat inersimasullu peqatigiinnerannik” imaluunniit ”ataatsimoorussaqarnermik” taaneqartarsimavoq. Illit inuusuttuaqqallu akunnissinni inuusuttuaqqalluunniit soqutigisaqarfianik nassaarnissaq pineqartarpoq. Soqutigisaqarfik ataatsimoorussatut taaneqarsinnaavoq.
— Flemming Platz, Relationer og anerkendelse (2010)
Inuusuttuaqqamik aatsaat naapitaqaraangatta attaveqalernissamut tunngaviliisinnaasumik soqutigisaqarfimmik nassaarnissaq pingaaruteqarpoq – taakku tassaasinnaapput titartakkat, IT, timersorneq allarluinnarluunniit.
Inuusuttuaqqap nukappiaqqap inoqatit akornanni tunuarsimaarsimasup iPodiani pinnguaat aqqutigalugu perorsaasorlu imminnut ataatsimoorfissamik nassaarsimasimanerat siusinnerusukkut misilittakkanit erserpoq. Ataatsimut soqutigisaqalernikkut arriittumik attaveqatigiinneq ineriartulerpoq, tamatumalu kingunerisaanik nukappiaraq ulluinnarni pisussaaffinni suliassanilu peqataanerulerpoq.
Inuusuttuaqqap nukittuffii aallaavigalugit attaveqarnermik pilersitsineq suliassatigut ataatsimullu sammisaqarnermi peqataanissamut kajumissuseqalersitsisinnaavoq. Inuusuttuaqqap pikkoriffiisa tungaatigut naapinneqarnera akerliliinissamut aaqqiagiinnginnissamullu annikillisitsisinnaavoq suliatigullu piumasaqaleriartuaarnissamut periarfissiisarluni.
Iluatsitsilluni inummik piffimmut aalajangersimasumukaassissagaanni, aallaqqaammut inuup taassuma inissisimaffianiinnerani nassaarinissaa mianersuutigineqassaaq tassanngaanniillu aallartilluni. Tamanna qanorluunniit ikiuiniarnissamut isertugaataavoq. Kinaluunniit taamaaliorsinnaanngitsoq imminut salloqittartarpoq eqqarsarluni allamik ikiuisinnaalluni. Piviusumimmi allamik ikiuissagaanni nammineq imminut paasisinnaaneraniit uanga paasisinnaanerusariaqarpara, - kisianni siullertut aallaqqaammullu paasisinnaasai paasisinnaallugit.
Taamaaliunngikkuma taava paasinnissinnaanerunerma ikiornavianngilluinnarpaa.— Søren Kierkegaard, En ligefrem meddelelse (1859)
Taamaammat siullertut inuusuttuaqqamut qanigisaasutut inuusuttuaqqap pisariaqartitaanik naapitsinissaq pingaaruteqarpoq. Taamaalioraanni inuusuttuaraq atuagarsornikkut/suliassatigut aqqutissiuunneqarsinnaalissaaq. Aallaqqaammut atuagarsorneq/suliassat pivallaarnagit inuusuttuaqqat immikkut pisariaqartitaqakkajuttarnerat isiginiassallugu pingaaruteqarpoq.